Tänä aamuna tullut kuolinuutinen ei ollut suoranaisesti yllätys. Juicen kunnon heikkeneminen on kyllä ollut tiedossa. Mutta silti.

1970-luvun alussa Yleisradion rinnakkaisohjelmassa tuli silloin tällöin ohjelma nimeltä "Huumoripoppia". Mieleeni on jäänyt lähetys, jossa juontaja (Jake Nyman? en muista) totesi, että kyllähän Suomessakin tehdään otsikon mukaista musiikkia, ja tässä on uunituore levy tamperelaiselta Juice Leskinen & Coitus Int -yhtyeeltä. Juontajan ääni kertoi rivien välissä jotakuinkin, että "pakkohan tää on kerran soittaa kun tää on kotimainen, mutta onneksi koko levyn ja bändin voi sen jälkeen unohtaa" (joten se ei sittenkään varmaan ollut Jake). Ilmoille kajahti kappale nimeltä "Jeesus pelastaa".

Ihmettelen itsekin, miksi tuo muistikuva on jäänyt mieleen niin voimakkaasti. Kyseisestä yhtyeestä kuultiin pikapuoliin aika tavalla enemmän, ja jossakin saattaa edelleen olla tallessa noin vuotta myöhemmin äänitetty kasetti, jolle minä laulan säestyksettömän tulkintani "Marilynista". Tätä ensimmäistä äänitettyä musiikkiesitystäni tehtäessä olin vielä niin nuori, etten todellakaan tiennyt kaikkien laulun sanojen merkitystä.

Juicen julkinen omahyväisyys ja äänitetuotannon tason heittelyt ovat tehneet hänen fanittamisestaan välillä perin vaikeaa, mutta ei voi kiistää etteikö 1970- ja 1980-luvuilla olisi syntynyt melkoinen sarja klassikkolauluja. Ollessani Rumban kriitikkona 90-luvulla tulin haukkuneeksi erään hänen uuden levynsä (sen jolla oli "Andy McCoy" ja "Norjalainen villapaita"; jälkimmäistä kappaletta lukuun ottamatta en tosiaankaan pitänyt levystä, joten kehuminen olisi ollut asiatonta ja väärin). Vähän myöhemmin Juice haukkui Soundissa ensimmäisen julkaistun käännökseni Christopher Sandfordin elämäkerrasta Kurt Cobain. En tiedä oliko asioilla yhteyttä, sillä jälkikäteen arvioiden tuossa neitsytkäännöksessäni kyllä oli ihan oikeastikin ns. sanomista. Vuotta myöhemmin kehuin Rumbassa hänen tuoreen kokoelmansa (koska pidin levystä, joten haukkuminen olisi ollut asiatonta ja väärin), mutta Juice ei tietääkseni arvostellut enää muita käännöksiäni.

Jos vielä lisään soittaneeni muutaman vuoden takaisessa Muusikoiden.netin tapaamisessa bassoa kolmen biisin mittaisessa tribuuttiesityksessä ("Juankoski Here I Come", "Mimosan hipiä", "Musta aurinko nousee") ja vaihtaneeni hänen kanssaan pari sanaa joillakin jonkun kustantajan kokkareilla vuosia sitten, lienee tässä aika hyvin listattu henkilökohtaisemmat kontaktini Juiceen. Keikkoja tuli nähtyä monta, ja nautittua niistä, toki.

Lepää rauhassa.