No niin, Nedujen ensimmäisen luvun alku on kirjoitettu.Nedut3-pieni.jpg Siitä ilosta vieressä taannoin väkertämäni kansikuvaidea, jota epäilemättä työstetään vielä koko lailla paljon ennen kuin sitä mihinkään kirjan kanteen päästetään. Muutama koeyleisön jäsen ei esimerkiksi pitänyt tuosta nimen "fontista" - joka tosin ei ole fontti, vaan skannattu, vektoroitu ja muokattu alkuaan tussilla paperille kirjoittamastani tekstistä. Ja kun kirjan kirjoittaminen on vielä näin varhaisessa vaiheessa, saattaa tarinakin muuttua niin, ettei se enää sovi tuollaisen kannen taakse.

Kirjan juonisuunnitelmassa on vielä puutteita, mutta tuntui aiheelliselta pistää kirjoitusvaihe silti käyntiin. Alkupuoli on kuitenkin varsin pitkälle mietittyä kamaa. Ja ainahan voi palata korjailemaan, jos osoittautuu tarpeelliseksi. Olin muutama viikko sitten päättänyt aloittaa kirjoittamisen tänään, joten nyt sen tein. Minulla on kirjailijana takanani noin kaksikymmentäviisi vuotta järjestelmällistä jahkailua, ja olen harmikseni todennut jo kauan sitten, ettei sillä tavalla synny ensimmäistäkään romaania. Tämän romaanitaiteilijan luovuus kumpuaa paljon vuolaammin silloin, jos on määräpäiviä ja deadlineja.

Suurin osa tästä viikosta kuluu kuitenkin vielä viimeisten lähdeteosten lukemisessa, joten odotettavissa on vielä muutama, kaikkea muuta kuin objektiivinen arvio eräistä tieteellisluonteisista teoksista. Kaunokirjailijan vapaudella minä etsin niistä sellaisia tiedonmurusia, teorioita ja spekulaatioita, jotka sopivat minun tarkoituksiini, ja jätän muun huomiotta. Lukekaa kirjoituksiani siis sillä silmällä.

Päivän iloinen tieto on, että Alshain on myynyt sen verran paljon, että kustantaja joutuu maksamaan (ennakkopalkkion lisäksi) rojaltejakin. Ei paljon, mutta rahaa se on pienikin raha, näillä tuloilla. 391 ei ole tainnut vieläkään päästä niin pitkälle... ja, ettei kenellekään jäisi epäselväksi, kerrottakoon että kyse on Alshaininkin kohdalla vain sadoista, ei edes tuhannesta myydystä kappaleesta. Suomalaiset lukevat ja ostavat väkilukuun nähden käsittämättömän paljon kirjoja, mutta suomalaiset myös kirjoittavat ja julkaisevat väkilukuun nähden käsittämättömän paljon kirjoja. Itse olen diversiteetin ystävä myös kirjallisen ympäristön suhteen, joten en voi oikeastaan rehellisin omintunnoin tilannetta valittaakaan. Täytyy vain toivoa, että a) apurahojen jumalat ovat vastakin suosiollisia ja että b) joku seuraavista kirjoista herättää laajaa huomiota SF-piirien ulkopuolellakin ynnä c) myös ulkomailla, isommilla kielialueilla.