Näitä omatekemiä lauluja taas. Tämänkertaisen pläjäyksen nimi on "Valkeaa". Homma lähti liikkeelle jonkinlaisesta päähänpistosta tehdä sävelmä, joka muistuttaisi Bluesoundsin huikeaa "Waves"-klassikkoa. Matkan varrella kappale sitten alkoi elää omaa elämäänsä (niin kuin tietysti oli tarkoituskin) eikä lopputulos juurikaan muistuta esikuvaansa.

"Valkeaa" 4:16 mp3, 5,9 Mt
Copyright © 2007 J. Pekka Mäkelä

Lopputulos muistuttaa (minusta) milteipä viimeisen vuosikymmenen aikaisia - siis Agentsin ja kumppaneiden jälkeisen ajan - iskelmiä, tekstiään lukuun ottamatta. Teksti tuosta puuttuikin pitkän aikaa. Olin väkertänyt taustat suunnilleen valmiiksi jo joulukuun alkupuolella, mutta teksti-ideoita ei näkynyt eikä kuulunut. Alkuviikosta rupesin kehittelemään tuota teemaa josta sanoitus sitten sikisi, ja joka on ehkä vähän jotakin muuta kuin kepeää iskelmää. Samoin tietysti minun laulutyylini, joka etenkin a-osassa on rujonlaista. Alun hengitysäänet saivat alkunsa sattumasta: äänittäessäni ensimmäistä laulusuoritusyritelmää satuin hengittämään mikrofonin äärellä sellaisella hetkellä, joka kuulosti laulun kannalta hyvältä. Niinpä höngin sitten myöhemmillä otoilla alkuun ihan tarkoituksellisesti.

Biisin työstämistä haittasi vielä sekin, että äänikortin mikrofoniesivahvistimet näyttävät sanoneen työsopimuksensa irti. Ilmeisesti juuri tämä (kondensaattorimikrofonien tarvitsemaan) phantom-jännitteensyöttöön liittyvä ongelma on EMU 1820 (ja 1820m) -äänikorttien varsin yleinen vika, mutta se ei silti hirveästi lohduta. Mikkiesivahvistimet olivat hyviä, mutta takuuaika on umpeutunut jo toista vuotta sitten. Onneksi äänikortti toimii muuten, ja onneksi muut mikkiesivahvistimeni toimivat. (Ja samoin mikrofoni, jonka onnistuin kaatamaan telineineen lattialle, jolloin kapselin suojaritilä irtosi.)

No niin, takaisin suunnittelemaan romaania.