Pari yötä sitten näin unta, että Tähtivaeltaja-palkinto jaettiin, yllättäen ja ehdokaslistan ulkopuolelta, Riikka Pulkkisen Raja-teokselle. Näinhän ei sitten onneksi kuitenkaan käynyt, vaan palkinnon sai Stepan Chapmanin Troikka. Ostin kirjan viime kesän Finnconista kuunneltuani Chapmanin haastattelua. Homma vaikutti todella kiinnostavalta ja viehättävän kipeällä tavalla omintakeiselta. Oman kirjan lähdekirjallisuuden lukeminen ja itse kirjoitustyö ovat kuitenkin pitäneet Troikan toistaiseksi kirjahyllyssä, tuossa aivan oikean olkapään takana. Mutta lähiaikoina aion kirjaan tarttua.

Tokihan olin toivonut palkintoa Alshainille, mutta ei kaikkea voi saada. Lievä pettymys haihtui varsin vauhdikkaasti onnistuneesti järkätyn Tähtivaeltaja-päivän mittaan, etenkin kaikkien Alshainin saamien yksityisten ja julkisten kehujen ansiosta. "Spekulatiivinen kirjo" -paneeli sujui hyvin, porukalla oli hyviä näkökantoja, Anne piti hyvin puhetta ja luullakseni minäkin sain sanottua jotakin suhteellisen järkeenkäyvää (vaikka muistan ainakin yhden kommenttini harhailleen enemmän tai vähemmän kumoamaan lopussa sen mitä olin alussa sanonut).

Varsinaisen ohjelman ohella tuli käytyä monia hyviä keskusteluja mukavien ihmisten kanssa. Ainakin Liekkiön, Laajiksen ja Teron kanssa tuli juteltua pitempäänkin siitä, miten kummallinen kommunikointitapa tämä bloggaaminen oikein on. Toisiaan kommentoivien bloggaajien välille tuntuu väistämättä syntyvän jonkinlainen vinkeä yhteisöllisyyden tunne, joka ylittää hankalasti keskusteluun sopivan keskustelutavan asettamat rajoitukset. Blogit taipuvat myös loistavasti fiktion tuottamiseen: SusuPetalin tarkkasilmäisen osuva, kuvitettu lyhytproosa on tietysti ilmeinen esimerkki. Pitempiäkin fiktiorakenteita on jo nähty, ja tullaan epäilemättä näkemään jatkossa lisää. Blogiformaatin omalaatuinen epälineaarisuus on tietysti melkoinen haaste kirjan lineaarisuuteen tottuneille kirjoittajille - ja lukijoille! - mutta voi hyvin olla, että tässä kapineessa meillä on kirjoittamisen tulevaisuus. Yksi niistä monista, enemmän tai vähemmän rinnakkain kehittyvistä tulevaisuuksista.