En voi väittää olevani mikään viinintuntija. Minulla ei ole ollut koskaan varaa kehittää sellaista jalon juoman asiantuntemusta kuin vaikkapa esimerkiksi... öh, erään kirjallisuuslehden päätoimittajalla tai eräällä kirjailevalla pastorismiehellä, joiden lempeää keskinäistä viinisanailua tulin kuunnelleeksi kesällä Mukkulassa, ehkäpä enemmän kuin olisin kaivannutkaan. Se ei ollut valistavaa kenellekään muulle seurueemme jäsenelle, valitan. Ensimmäiset kymmenen minuuttia se oli huvittavaa, seuraavat kolme varttia ikävystyttävää.*

Vähempivaraisena joutuu valikoimaan arvioidun hyvän hinta/laatusuhteen mukaan (kun viiniostokset ovat satunnaisempia, ei valikoimaa ehdi juoda niin perusteellisesti läpi, että varmoja suosikkimerkkejä ehtisi löytää ennen kuin ne poistuvat yhä sukkelammin vaihtuvasta valikoimasta). Satuin liikkumaan jonnin verran Unkarin suunnalla 1980-luvun lopulla ja tykästyin sikäläisiin viineihin. Ne olivat Alkonkin hyllyssä kohtuuhintaisia, joten pitkään oli helppo torjua punaviinivalintaa uhkaava epävarmuus rajaamalla etsintä unkarilaisiin merloteihin. Ne olivat aina hintaisekseen erinomaisia. Merlot ei ole kuulemma helppo rypäle viljellä (hyvin), mutta kielisukulaisemme tuntuivat osaavan taidon.

Jälkiruokaviinipuolella Tokaijit ovat tietenkin verrattomia. Nam. Välillä Alkon hyllystä sai myös kuivaa Tokaijia, josta pidän miltei enemmän kuin makeista. Mutta valitettavasti Tokaji szamorodni száraz ei näytä kuuluvan nykyään valikoimiin. Eivät myöskään unkarilaiset merlotit. Eivätkä unkarilaiset punaviinit ylipäänsä. Alkon hinnastossa on yksi ainoa punaviini tästä vanhasta, kunnianarvoisasta ja erittäin korkeatasoisesta viinimaasta.

Käsittämätöntä kyllä, merlot-rypäleestä tehdyt viinit joutuivat ilmeisesti ihan oikeasti ongelmiin loistavan Sideways-elokuvan jälkeen. Tykkäsin itsekin leffasta ja nauroin muiden mukana sille "I don't drink fucking Merlot!" -repliikille, mutta en olisi ikimaailmassa uskonut, että merkittävä osa elokuvan nähneistä viininystävistä tosiaan lopettaa merlotien juomisen. Myös muiden kuin kalifornialaisten merlotien. Myös muualla kuin Yhdysvalloissa. Käsittämätöntä.

Joten ongelma jää. Pitää joko olla ilman unkarilaisia merloteja tai sitten saastuttaa ja lentää sinne hakemaan itse. Epäilen, että muutamia pulloja netitse tilaamalla (se lienee nykyään mahdollista?) hinta/laatusuhde ei ole lainkaan niin hyvä kuin jos joku alan ammattilainen toisi tavaraa Suomeen isompina erinä.

* Kohtuuden nimissä on tietenkin todettava, että minun ja esimerkiksi vaikkapa erään vallan sympaattisen graafisen alan ja musiikin ammattilaisen pitkät ja polveilevat keskustelut kielisoittimista ja niiden ominaisuuksista ovat taatusti vähintään yhtä ikävystyttäviä kaikille sivullisille.