Cathy&Tropper.jpg

Syksyn, talven ja kevään aikataulut alkavat asettua aloilleen. Freelancerin kannalta tämä on tietenkin rohkaisevaa ja lohdullista: työtä ei ole millään varmuudella tiedossa ennen kuin käännössopimuksessa on nimet alla. Nyt on, kahdessakin uudessa sopimuksessa.

Sean Stewartin, Jordan Weissmanin ja Cathy Briggin Cathy's Key on jatkoa keväällä ilmestyneelle Cathyn kirjalle. Ykkösosan nähneet tietävät, ettei se ole kovin halpa kapine painettavaksi etukannen sisätaskun lipukkeineen ja kaksiväripainatuksineen. Tämä kakkososa on samanlainen viritys, joten senkin tehdään monen maan yhteispainatuksena. Siksi deadline oli pakko justeerata lokakuun puoleenväliin, ja siksi suostuin siirtämään seuraavan oman kirjani, Karstan, kirjoitusvaihetta tämän käännösprojektin jälkeiseen aikaan. Sean Stewartin kirjoja on ollut mukava kääntää ja käännän niitä mielellään jatkossakin. Sean on lisäksi mukavan avulias yhteistyökumppani, aina valmis auttamaan jos sähköpostitan hänelle pieniäkin ongelmia. Olisi joskus hauska tavata livenäkin, toivottavasti hänet saadaan joskus kirjamessuille. Tai Finnconiin.

Jonathan Tropperin How to Talk to a Widower on taas niin sanottua mainstream-kaunokirjallisuutta, jota olen tähän mennessä päässyt kääntämään aivan turhan vähän (jos Kenzo Kitakatan Tokion tuhkaa lasketaan rikoskirjallisuuden genreen ja Chuck Palahniukin Tukehtuminen lasketaan... öh, Palahniuk-kirjallisuudeksi). Sen dedis on toukokuun lopulla. Tämä tarkoittaa sitä, että Karstan olisi synnyttävä suunnilleen marras-helmikuussa. Näin pitkää ajanjaksoa en ole omalle romaanille ennen varannutkaan (vaikka joulukuu ja helmikuu ovatkin vähän vajaita työkuukausia). Katsotaan mitä se aiheuttaa kirjalle.

Kirjoitusjakson lykkääntyminen antaa myös aikaa lisäsuunnittelulle. Ideoita on viime aikoina poukkoillutkin mukavasti mieleen. Kirjoitusjakson lykkääntyminen antaa aikaa myös lukea muiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta, josta pysyn oman kirjoitusvaiheen aikana visusti erossa. Parhaillaan on menossa Lionel Shriverin Poikani Kevin, jonossa ainakin Frank Schätzingin Pedot, Carlos Fuentesin Kotkan istuin, M. John Harrisonin Pastellikaupunki, Henriikka Tavin Esim. Esa, Sean Stewartin Galveston, China Miévillen Iron Council ja iso nivaska Ursula K. LeGuinia, jonka tulin taannoin hankkineeksi. Niiden parissa kesä vierähtänee oikein lukuisasti, töiden ohella.