Vietin aamu- ja iltapäivää tänään Ylä-Malmin torilla. Malmin Markkinoiden myyntikojujen katveessa harjoitettiin myös vaalikampanjointia, me vihreät joukossa.

Itse keskityin pääosin sisällöntuotantoon täyttämällä ilmapalloja, joita kuluikin melkoisia määriä. Politiikan puhumisesta ja luettavan jakamisesta huolehtivat enimmäkseen kiitettävän runsaslukuisina paikalle saapuneet ehdokkaat. Kaikilla tuntui olevan hyvät fiilikset, markkinaväki tuli juttelemaan mukavia ja kysymään oleellisia. Negatiivista suhtautumista oli ollut hyvin vähän: muuan vihreitä inhonnut ohikulkija halusi kuitenkin viedä vitsinä ilmapallon samanmieliselle toverilleen - ja näin mainosti meitä koko matkan.

Viereemme kojunsa pystyttäneillä demareilla oli toisenlainen taktiikka: he saapuivat paikalle toista tuntia markkinoiden alkamisen jälkeen. Paikalle pelmahti Heinäluoma parin tv-kameran seuraamana. Puheenjohtajan paikalla ollessa häntä ympäröi rinki uteliaita, mutta heti hänen poistuttuaan koju kerättiin kokoon ja koko markkinoiden monituntisen loppuajan heidän tonttinsa ammotti tyhjänä. En tiedä, oliko edes paikalla muita demarien ehdokkaita.

Medialle eduskuntavaalien henkilöityminen pääministerivaaleiksi on tietysti helpotus, sillä on aina helpompi seurata yksittäistä hahmoa kuin montaa, joista joku saattaa olla vaalien jälkeen merkittävä tekijä valtakunnanpolitiikassa, ehkä. Nykyään on tietysti muutenkin muodikasta palvoa huippuyksilöitä ja unohtaa kaikki se koneisto ja tukirakenne, jonka yksilö tarvitsee noustakseen huipulle ja pysyäkseen siellä. Tässä suhteessa demareilla on tietysti se etu, että heillä on ollut toistasataa vuotta aikaa rakentaa toimiva ja kaveripiirien koossa pitämä tukiverkosto työväenyhdistyksineen ja -taloineen sekä "jo isoisäni oli mukana" -kantajermuineen. Tämä porukka pysyy sinnikkäästi mukana, vaikka puolueen käytännön politiikka etääntyisi kauaskin sosiaalisen demokratian ihanteista.

Vihreällä liikkeellä ollaan vasta toisessa sukupolvessa, joten ruohonjuuritason taustatyön hedelmiä päästään korjaamaan vasta vuosikymmenien mittaan. Toivottavasti puheilla ja teoilla on silloin vielä jotakin tekemistä toistensa kanssa.