Nirvana-kirjan käännös lähti eilen illalla kohti kustantajaa. Suomennoksen yhteenlaskettu merkkimäärä oli Wordin laskurin mukaan reilut puolitoista miljoonaa. Se lienee kirkkaasti laajin yhdentoista vuoden mittaisen kääntäjäurani aikana tekemäni yksittäinen työ - ainakin jos Elvis-kirjan kaksi osaa lasketaan erillisiksi teoksiksi: niiden kääntämisen välillä kului sentään useampi vuosi.

No, tekemistä riittää edelleen. Tänään käyn jo kauan sitten lupaamani ruoka-aiheisen novellin kimppuun. Ensi viikko kuluu ammatillisessa koulutuksessa tuossa hivenen (no, okei, vähän vajaat kolmetuhatta kilometriä) täältä etelään. Sen jälkeen on vuorossa lisää Sean Stewartia - tällä kertaa mainiolta vaikuttava nuortenkirja. Sitten lisää muusikkoelämäkertoja. Jossakin välissä lähiaikoina pitäisi väkertää se lupailemani Nedut-soundtrackikin.

Mistä tulikin mieleeni: postisetä oli käynyt koputtelemassa ovelle sillä aikaa, kun olin uimassa, joten joudun kohta  hakemaan postikonttorina toimivalta kioskilta kaksi pakettia, joiden sisällöksi on mainittu "kirjoja". Hmmm kyseessä lienee...